Tampereen ensimmäinen taidemaalari KAARLO VUORI

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Kaarlo Vuoren kuolemasta. Hän syntyi 19.8.1863 Ruovedellä ja kuoli Runnissa 22.6.1914. Kaarlo Vuori aloitti koulunkäynnin Ruovedellä, mutta siirtyi toiselta luokalta Helsingin alkeisopistoon vuonna 1876. Perhe muutti tuolloin Tampereelle, kun Kustaa Höllberg siirtyi Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-yhtiön puutavaranhankkijaksi. Ylioppilaaksi tultuaan  vuonna 1883 Kaarlo Vuori aloitti samana vuonna opinnot Helsingin yliopistossa päämääränään lääkärin ura. Kolmen vuoden opiskelujen jälkeen hänen suunnitelmansa olivat muuttuneet ja alkoi vuosien opiskelu Yliopiston piirustussalissa ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Opiskeluaikanaan vuonna 1885 hän osallistui Suomen muinaismuistoyhdistyksen piirustusretkeen Lounais-Suomeen. Matkan aikana taltioitiin kirkkojen ja kartanoiden sekä kansankulttuurin esineistöä sekä piirrettiin kirkoista  piirustukset. Matkan johtajana oli Emil Nervander ja piirtäjinä Vuoren lisäksi Kustaa Asp ja A.A.Reinholm. Kustaa Asp oli Vuoren naapuri Tampereelta Pellavatehtaanmäeltä. Helsingissä Vuori asui joitakin lukukausia Hilda Aspin pitämässä opiskelijakodissa, jossa asuivat Aspin opiskelevien lasten lisäksi, Minna Canthin tyttäret ja Vuoren pojat Kaarlo ja Heikki.

Syksyllä 1886 Kaarlo Vuori osallistui kurssille käsityöläiskoulujen opettajien kouluttamiseksi. Jo keväästä 1886 hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Piirustuskouluja oli Helsingissä ja Turussa ja niissä suomalaiset taiteilijat saivat perusopetuksen, jota sitten täydennettiin ulkomaisilla opinnoilla, 1880-luvulta yhä useammin Pariisissa. Piirustuskoulussa olivat opettajina kaivertaja Carl Jahn ja antiikkiluokan opettajana Fredrik Ahlstedt. Kaarlo Vuori oli myös Ahlstedtin yksityisoppilaana. Yliopiston piirustussalissa Vuori osoitti taitonsa piirtäjänä ja sai 1887 valtion stipendin seitsemäksi lukukaudeksi eteenpäin.Piirustuksen opettajaksi hän valmistui keväällä 1888 jatkaen kuitenkin opiskelua piirustussalissa aina vuoden 1890 loppupuolelle. Yliopisto-opetuksen lisäksi Kaarlo oli myös oppilaana Beckerin yksityisessä piirustus- ja maalauskoulussa. Opiskeluaikanaan hän osallistui J.R. Aspelinin tutkimusretkeen Mongoliaan piirtäjänä.

Valmistuttuaan yliopistosta hän muutti 1990 kotiinsa Tampereelle Pellavatehtaanmäelle. Sieltä käsin hän teki kaksi opintomatkaa Pariisiin 1890 ja 1892-93. Kotimainen koulutus oli antanut vankan piirustustaudon, mutta hän katsoi tarvitsevansa lisäoppia maalaamisessa. Apurahat antoivat mahdollisuuden opintoihin ulkomailla. Syksyllä 1890 hån oli Juliánin akatemian oppilaana Pariisissa. Siellä hän sai tunnustusta loistavasta piirustustaidostaan. Pitkien työpäivien lisäksi kaverukset Pekka Halonen ja Kaarlo Vuori kiersivät Pariisin museoita ja nähtävyyksiä. Seuraavana keväänä hän palasi kotimaahan ja Tampereelle, jonka katukuvassa pariisilaistunut taidemaalasi herätti huomiota. Toisella matkalla olivat matkakumppaneina Rurik Lindqvist ja Alex Federley. Berliinissä hän täydensi koulutustaan käsityöläiskouluja varten vuonna 1896.

Kaarlo Vuori ihaili vanhaa taidetta, mutta kokeili myös uusia virtauksia ja esimerkiksi jugendtyylisiä kokeiluja hän teki Berliininmatkansa jälkeen. Suomen ensimmäinen japanilaisen taiteen näyttely 1897 ei tehnyt häneen erityistä vaikutusta, mutta hän kuitenkin kokeili ”kontuurimaalausta”, kuten hän japanilaista taidetta kutsui.

Jo 90-luvunalusta lähtien hän piirsi lehtiin kuvitusta. Kipinän hän sai Alex Federleyltä, joka tunnetaan nimenomaan piirtäjänä.

Kaarlo Vuori aloitti työnsä vapaana taiteilijana 1890 ensimmäisenä tamperelaistaiteilijana. Tuon ajan tamperelaiset eivät pitäneet taiteilijanammattia työnä – senaattori Meckelinkin arveli, ”ettei Tampereella voi elää taiteella”. Kaarlo Vuoren oma tulkinta oli, että siellä voi asua ja myydä maalauksensa muualle. Vuori osallistui aktiivisesti kaupungin kulttuurielämään ja auttoi harrastelijateatteria suunnitellen pukuja ja lavastuksia. Häntä pidettiin taitavana muotokuvamaalarina ja hänen töissään esiintyvätkin ajan kaupunkilaiset, mutta myöskin Tampereen maisemat.

Vuoden 1898 syksyllä hän siirtyi Suomen taideyhdistyksen Turun Piirustuskoulun johtajaksi ja opettajaksi. Hän avioitui näyttelijätär Tilda Raition kanssa kaksi vuotta myöhemmin ja koti perustettiin Turkuun.Perhe asui Turussa aina vuoteen 1905, jolloin Vuoret palasivat Tampereelle. Aluksi he asuivat Mustanlahdenkadulla ja myöhemmin Hämeenkadulla ns. kymmenenmiehentalossa. Kaarlo Vuori oli opettajana Roineen käsityö- ja taideteollisuuskoulussa vuoteen 1914 asti. Tilda Raitio oli ensin Tampereen ja vuodesta 1906 Tampereen Työväen teatterin johtajana.

Kaarlo Vuoren varhaisimmat öljymaalaukset ovat 1880-luvun puolivälistä. Koko elämänsä Kaarlo Vuori pysyi kiinnostuneena taiteen virtauksista. Kirjeenvaihto ystävien välillä osoittaa, että 90-luvulla hän aktiivisesti seurasi ajan ilmiöitä, kävi taidenäyttelyissä ja kaipasi uusia vaikutteita. Myöhemmin kun liikuntavaikeudet estivät pidemmät matkat, tulivat lehdet ja kirjat sekä ystävät yhä tärkeämmiksi.

Kaarlo Vuori oli kiinnostunut valokuvauksesta ja teki ensimmäisen kameransa itse. Hänen valokuvakokelmansa sisältää satoja valokuvia. Hänellä oli tapana valokuvata aihe tai henkilö, josta hän oli tekemässä maalausta. Lisksi Vuori valokuvasi usein valmiit maalaukset. Opiskeluaikojen vaikutusta oli varmaan se, että hän tuntuu harrastaneen kansan kuvausta ja erilaisten työvaiheiden tallentamista.

Turussa piirustuskoulun opettajana Kaarlo Vuori jätti panoksensa tuon ajan oppilaisiin esim. Yrjö Liipola ja Edw. Lyden ovat korostaneet hänen vaikutustaan omaan kehitykseensä. Tampereella hänen oppilainaan olivat mm, Eliel Saarinen koulupoikana, Kaarlo Enqvist-Atra, Joseph Alanen ja Viivi Palander. Roineen koulun opettajana hän vaikutti aikansa koulunuorisoon. Merkittävä oli hänen vaikutuksensa aikalaisiin lehdistön välityksellä. Hän oli ahkera kuvittaja erikoisesti tamperelaislehdissä, mutta esim. Nuori Suomi- lehden kuvittajana laajemminkin.Vuodesta 1891 lähtien Vuori osallistui kotimaisiin taidenäyttelyihin, mutta omaa yksityisnäyttelyä hän ei pitänyt koskaan.Kaarlo Vuoren elämäntyötä on esitelty Tampereella muistonäyttelyissä 1933 ja 1963, mutta hänen töitään on ollut monesti esillä niin Tampereen kuin muissakin maamme taidenäyttelyissä. Kaarlo Vuoren taidetta on mm. Ateneumin, Tampereen taidemuseon, Hiekan museon (Tampere), Hämeenlinnan-. Kemin- ja Turun taidemuseoissa.

Kirjoittaja filosofian maisteri Tuula Rantanen (os. Vuori)

Kirjoitettu 17.6.2014 Tampereella (julkaistu Aamulehdessä 20.6.2014)