7 kommenttia artikkeliin ”Keskustelufoorumi Kaarlo Vuoren taiteen ystäville”
Ruoveden joulu 2013
Taiteilija Kaarlo Vuoren muisto
Elokuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta ruoveteläis-tamperelaisen taidemaalari Kaarlo Vuoren syntymästä (19.8.1863). Ensi vuoden kesäkuussa on hänen kuolemansa (22.6.1914) satavuotispäivä.
Kun pääkaupunkiseudun taidemuseot ovat viime vuosina juhlanäyttelyin muistaneet useiden kultakauden maalareiden elämäntyötä (esim. Edelfelt, Järnefelt, Gallen-Kallela, Halonen, Schjerfbeck, Simberg, Thesleff), ruoveteläisten ei tulisi unohtaa omaa poikaansa, joka oli näiden ykkösdivisioonan mestareiden opiskelutoveri ja aikalainen.
Maisteri Tuula Rantanen, paras Vuoren tuntija, on Kansallisbiografiassa (www.kansallisbiografia.fi) julkaissut taiteilijasta tiiviin artikkelin, josta lainaan osia hänen luvallaan:
”Kaarlo Vuori oli tamperelainen taidemaalari, joka myös opetti Turun piirustuskoulussa ja Tampereen Käsityö- ja taideteollisuuskoulussa. Vuori maalasi muotokuvia porvaristosta ja talonpoikaisväestöstä, ajan kulttuuripersoonista ja lähipiiristään. Hän kuului muoto- ja henkilökuvamaalarina aikansa parhaimpiin. Hän kuvasi maisemamaalauksissaan realistisesti suomalaista luontoa. Lisäksi Vuori oli kuvittaja, valokuvaaja, lavastaja ja ensimmäisiä suomalaisia postikorttitaiteilijoita. Tampereella häntä voidaan pitää taideharrastusten ja taidekasvatuksen uranuurtajana.”
”Vuori maalasi lähes 170 muotokuvaa. Maisemamaalauksissa erikoisesti vesi on ollut hänelle mieluinen kohde Tampereen ja sen lähiympäristön, Turun seudun ja Itä-Suomen maisemissa” ”Hänen tuotannossaan ovat näkyvissä realismi, kansallisromantiikka, jugendtaiteen vaikutus sekä japanilaisen taiteen että myöhemmin 1900-luvun alun tuomat muutokset värien käytössä.”
Vuoren teoksia on Ateneumin, Hiekan, Kemin, Tampereen ja Turun taidemuseoissa sekä Tampereen Nykytaiteen museossa. Vielä runsaammin niitä on aivan tavallisten kotien yksityiskokoelmissa. Siitä varmaan johtuu, että sukupolvien vaihtuessa Vuoren työt ovat alkaneet liikkua: niitä nousee yhä esiin huutokauppojen luetteloissa, pääkaupungin taidekauppojen ikkunoissa ja television antiikki-ohjelmissa.
Taiteilijan vanhemmat Kustaa Höllberg (1834-1903) ja Heta (Hedvig) Patala (1833-1915) polveutuivat monen sukupolven takaa ruoveteläissuvuista, kuten genealogi Ari Kaitajärvi on osoittanut. Kustaa muutti 1876 kuusilapsisen perheensä kanssa Ruovedeltä Tampereelle Tampellan puutavarahankkijaksi. Perheen kaikki lapset olivat syntyneet Ruovedellä: Miina (1856 -1929), Maria (1862-1936), Kaarlo (1863-1914), Heikki (1868-1940), Emilia (1871-1937) ja Ida (1874-1952) ja olivat kuollessaan kirjoilla Tampereella paitsi Heikki, joka oli Tottijärven kirkkoherra.
Kaarlo kävi oppikoulunsa Helsingissä ja aloitti 1883 yliopisto-opinnot päämääränään lääkärin ura, mutta vaihtoi kolmen vuoden kuluttua päätoimiseksi taideopiskelijaksi. Yliopiston piirustussalissa ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa taiteilijaksi pätevöidyttyään Kaarlo palasi 1890 Tampereelle, mistä käsin hän stipendien turvin harjoitti jatko-opintoja Pariisin Academie Julianissa 1891-92,1892-1893 sekä Berliinissä 1896.
Saatuaan 1898 vakinaisen toimen Turun piirustuskoulun johtajana taitelija perusti 1900 perheen näyttelijä Tilda Raition kanssa. Perhe palasi 1903 syntyneen Veijo-poikansa kanssa 1905 Tampereelle, missä Tilda valittiin Tampereen työväen teatterin johtajaksi (1906-1917). Uusimman tutkimuksen tasalla olevan artikkelin Tilda Vuoresta (1869-1922) on Kansallisbiografiaan kirjoittanut Panu Rajala (www.kansallisbiografia.fi)
Kaarlo Vuori kuoli vain 50-vuotiaana ollessaan 1914 Runnin kylpylässä hoitamassa reumatismin runtelemaa terveyttään; vaiva oli nähtävästi saanut alkunsa jo opiskeluaikana, kun hän toimi valtionarkeologi J.R.Aspelinin piirtäjänä ankaralla Siperian matkalla vuonna1888.
Taiteilijaparin viimeinen leposija Tampereen Kalevankankaalla on oppaissa kulttuurinähtävyydeksi merkitty.
Vuori ei vähävaraisena miehenä pystyttänyt Ruovedelle taiteilijaresidenssiä Gallen-Kallelan ja Thesleffin tavoin, mutta hänen tiedetään usein viettäneen Ruovedellä kesiä ja vierailleen sukulaistaloissa mm äitinsä kotitalossa Kautun Patalassa ja vuodesta 1889 alkaen myöhemmän Vilppulan puolella Tyynysniemen Masossa, missä hän maalasi useita tauluja Mason ja Soilun maisemista. Myös Kekkosen kylän Hietarannassa hänen tiedetään kesävieraana asuneen.
Aikaisempien muistonäyttelyiden yhteydessä Vuoren tuotantoa on kartoitettu. Tampereella taidemuseo on järjestänyt sellaiset 1933 ja 1963 ja Tampere-Seura 1993. Tuoreiden juhlavuosien merkeissä työtä olisi syytä jatkaa. Ehdotankin, että ne arvoisat lukijat, joiden hallussa tai tiedossa on Kaarlo Vuoren maalauksia, piirroksia, valokuvia ja postikortteja ilmoittaisivat näistä osoitteella: Veikko Önkki Ruovedentie 23, 34600 Ruovesi, tai email: veliveikko@elisanet.fi
Pistäytyessäni muissa asioissa Ruoveden kirkolla viime elokuussa sain parin tunnin kuluessa tiedon kuudesta Vuoren teoksesta neljässä osoitteessa paikkakunnalla.
Ja jos ruoveteläiset oikein tunnustaisivat miehen omakseen – Ruoveden joulussa 1999 ja 2005 julkaistut kirjoitukset vähän viittaavat siihen suuntaan, ehkä joku huolehtisi, että ”Monttis-Kallen” nimi käsillä olevien merkkivuosien kunniaksi liitettäisiin ”tunnettujen ruoveteläisten” luetteloon Wikipediassa valtiopäivämies Mäkipeskan, vaalirahoittaja Merisalon ja ”roudarilegenda Raaka-Arskan” rinnalle.
Jussi Kuusanmäki FL
Kirjoittaja on Kaarlo Vuoren pojan vävy ja asuu Helsingissä
Hei
Artikkelissa sanotaan Vuoren olleen kesän vietossa. Kekkosen kylän Hietarannassa. Mahdettiinko tarkoittaa Ruoveden- eteläosan Kekkosen kylää?-\
Hyvä Kaarlo Vuoren sukuun kuuluva! Hallussani on talvinen maisemateos, jossa on signeeraus C.V. (pitkä V:n viiva) vuodelta 1897.
Tällä signeerauksella en ole löytänyt tekijää, sillä en ole taiteen tuntija. Kuitenkin taulu on täysin ammattilaisen tekemä ja kysynkin,
voisiko se olla Kaarlo Vuoren maalaama? (Eli signeerasiko hän koskaan nimikirjaimilla?) Kiitän vastauksesta. Anja Kuoppa
Hei! En kuulu sukuun, mutta tunnen jonkin verran asiaa. Vuori signeerasi useinkin nimikirjaimilla K.V. mutta C.V.-tä ei ole tullut vastaan. Terveisin, Tuula Rantanen
Terve,
Thank you for your web page!
I study the heritage of the Finnish researchers of South Siberia, in particular, Uriankhai-Tuva.
It was nice to find some additional information on Kaarlo Vuori’s journey.
Hei!
Hallussani on iso muotokuva jonka on tehnyt kyseinen muotokuvataiteilija, Kaarlo Vuori. Kuvassa poseeraa Lambert Kaivanto, sukua siis myös taiteilijasuvulle. Mietimme taulun arvoa, taulu on isokokoinen, ja alkuperäisessä kunnossa. Osaako kukaan sanoa, minkä arvoinen taulu voisi olla, onkohan 2000€ liian paljon? Ystävällisesti kiittäen,
Hei. Seuraavassa huutokaupassamme on hieno Kaarlo Vuoren maalaus Ruoveden
Kirkkoveneitä myytävänä. Kuva nettisivuillamme http://www.annmaris.fi
kaarlo vuori 
Ruoveden joulu 2013
Taiteilija Kaarlo Vuoren muisto
Elokuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta ruoveteläis-tamperelaisen taidemaalari Kaarlo Vuoren syntymästä (19.8.1863). Ensi vuoden kesäkuussa on hänen kuolemansa (22.6.1914) satavuotispäivä.
Kun pääkaupunkiseudun taidemuseot ovat viime vuosina juhlanäyttelyin muistaneet useiden kultakauden maalareiden elämäntyötä (esim. Edelfelt, Järnefelt, Gallen-Kallela, Halonen, Schjerfbeck, Simberg, Thesleff), ruoveteläisten ei tulisi unohtaa omaa poikaansa, joka oli näiden ykkösdivisioonan mestareiden opiskelutoveri ja aikalainen.
Maisteri Tuula Rantanen, paras Vuoren tuntija, on Kansallisbiografiassa (www.kansallisbiografia.fi) julkaissut taiteilijasta tiiviin artikkelin, josta lainaan osia hänen luvallaan:
”Kaarlo Vuori oli tamperelainen taidemaalari, joka myös opetti Turun piirustuskoulussa ja Tampereen Käsityö- ja taideteollisuuskoulussa. Vuori maalasi muotokuvia porvaristosta ja talonpoikaisväestöstä, ajan kulttuuripersoonista ja lähipiiristään. Hän kuului muoto- ja henkilökuvamaalarina aikansa parhaimpiin. Hän kuvasi maisemamaalauksissaan realistisesti suomalaista luontoa. Lisäksi Vuori oli kuvittaja, valokuvaaja, lavastaja ja ensimmäisiä suomalaisia postikorttitaiteilijoita. Tampereella häntä voidaan pitää taideharrastusten ja taidekasvatuksen uranuurtajana.”
”Vuori maalasi lähes 170 muotokuvaa. Maisemamaalauksissa erikoisesti vesi on ollut hänelle mieluinen kohde Tampereen ja sen lähiympäristön, Turun seudun ja Itä-Suomen maisemissa” ”Hänen tuotannossaan ovat näkyvissä realismi, kansallisromantiikka, jugendtaiteen vaikutus sekä japanilaisen taiteen että myöhemmin 1900-luvun alun tuomat muutokset värien käytössä.”
Vuoren teoksia on Ateneumin, Hiekan, Kemin, Tampereen ja Turun taidemuseoissa sekä Tampereen Nykytaiteen museossa. Vielä runsaammin niitä on aivan tavallisten kotien yksityiskokoelmissa. Siitä varmaan johtuu, että sukupolvien vaihtuessa Vuoren työt ovat alkaneet liikkua: niitä nousee yhä esiin huutokauppojen luetteloissa, pääkaupungin taidekauppojen ikkunoissa ja television antiikki-ohjelmissa.
Taiteilijan vanhemmat Kustaa Höllberg (1834-1903) ja Heta (Hedvig) Patala (1833-1915) polveutuivat monen sukupolven takaa ruoveteläissuvuista, kuten genealogi Ari Kaitajärvi on osoittanut. Kustaa muutti 1876 kuusilapsisen perheensä kanssa Ruovedeltä Tampereelle Tampellan puutavarahankkijaksi. Perheen kaikki lapset olivat syntyneet Ruovedellä: Miina (1856 -1929), Maria (1862-1936), Kaarlo (1863-1914), Heikki (1868-1940), Emilia (1871-1937) ja Ida (1874-1952) ja olivat kuollessaan kirjoilla Tampereella paitsi Heikki, joka oli Tottijärven kirkkoherra.
Kaarlo kävi oppikoulunsa Helsingissä ja aloitti 1883 yliopisto-opinnot päämääränään lääkärin ura, mutta vaihtoi kolmen vuoden kuluttua päätoimiseksi taideopiskelijaksi. Yliopiston piirustussalissa ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa taiteilijaksi pätevöidyttyään Kaarlo palasi 1890 Tampereelle, mistä käsin hän stipendien turvin harjoitti jatko-opintoja Pariisin Academie Julianissa 1891-92,1892-1893 sekä Berliinissä 1896.
Saatuaan 1898 vakinaisen toimen Turun piirustuskoulun johtajana taitelija perusti 1900 perheen näyttelijä Tilda Raition kanssa. Perhe palasi 1903 syntyneen Veijo-poikansa kanssa 1905 Tampereelle, missä Tilda valittiin Tampereen työväen teatterin johtajaksi (1906-1917). Uusimman tutkimuksen tasalla olevan artikkelin Tilda Vuoresta (1869-1922) on Kansallisbiografiaan kirjoittanut Panu Rajala (www.kansallisbiografia.fi)
Kaarlo Vuori kuoli vain 50-vuotiaana ollessaan 1914 Runnin kylpylässä hoitamassa reumatismin runtelemaa terveyttään; vaiva oli nähtävästi saanut alkunsa jo opiskeluaikana, kun hän toimi valtionarkeologi J.R.Aspelinin piirtäjänä ankaralla Siperian matkalla vuonna1888.
Taiteilijaparin viimeinen leposija Tampereen Kalevankankaalla on oppaissa kulttuurinähtävyydeksi merkitty.
Vuori ei vähävaraisena miehenä pystyttänyt Ruovedelle taiteilijaresidenssiä Gallen-Kallelan ja Thesleffin tavoin, mutta hänen tiedetään usein viettäneen Ruovedellä kesiä ja vierailleen sukulaistaloissa mm äitinsä kotitalossa Kautun Patalassa ja vuodesta 1889 alkaen myöhemmän Vilppulan puolella Tyynysniemen Masossa, missä hän maalasi useita tauluja Mason ja Soilun maisemista. Myös Kekkosen kylän Hietarannassa hänen tiedetään kesävieraana asuneen.
Aikaisempien muistonäyttelyiden yhteydessä Vuoren tuotantoa on kartoitettu. Tampereella taidemuseo on järjestänyt sellaiset 1933 ja 1963 ja Tampere-Seura 1993. Tuoreiden juhlavuosien merkeissä työtä olisi syytä jatkaa. Ehdotankin, että ne arvoisat lukijat, joiden hallussa tai tiedossa on Kaarlo Vuoren maalauksia, piirroksia, valokuvia ja postikortteja ilmoittaisivat näistä osoitteella: Veikko Önkki Ruovedentie 23, 34600 Ruovesi, tai email: veliveikko@elisanet.fi
Pistäytyessäni muissa asioissa Ruoveden kirkolla viime elokuussa sain parin tunnin kuluessa tiedon kuudesta Vuoren teoksesta neljässä osoitteessa paikkakunnalla.
Ja jos ruoveteläiset oikein tunnustaisivat miehen omakseen – Ruoveden joulussa 1999 ja 2005 julkaistut kirjoitukset vähän viittaavat siihen suuntaan, ehkä joku huolehtisi, että ”Monttis-Kallen” nimi käsillä olevien merkkivuosien kunniaksi liitettäisiin ”tunnettujen ruoveteläisten” luetteloon Wikipediassa valtiopäivämies Mäkipeskan, vaalirahoittaja Merisalon ja ”roudarilegenda Raaka-Arskan” rinnalle.
Jussi Kuusanmäki FL
Kirjoittaja on Kaarlo Vuoren pojan vävy ja asuu Helsingissä
Hei
Artikkelissa sanotaan Vuoren olleen kesän vietossa. Kekkosen kylän Hietarannassa. Mahdettiinko tarkoittaa Ruoveden- eteläosan Kekkosen kylää?-\
Hyvä Kaarlo Vuoren sukuun kuuluva! Hallussani on talvinen maisemateos, jossa on signeeraus C.V. (pitkä V:n viiva) vuodelta 1897.
Tällä signeerauksella en ole löytänyt tekijää, sillä en ole taiteen tuntija. Kuitenkin taulu on täysin ammattilaisen tekemä ja kysynkin,
voisiko se olla Kaarlo Vuoren maalaama? (Eli signeerasiko hän koskaan nimikirjaimilla?) Kiitän vastauksesta. Anja Kuoppa
Hei! En kuulu sukuun, mutta tunnen jonkin verran asiaa. Vuori signeerasi useinkin nimikirjaimilla K.V. mutta C.V.-tä ei ole tullut vastaan. Terveisin, Tuula Rantanen
Terve,
Thank you for your web page!
I study the heritage of the Finnish researchers of South Siberia, in particular, Uriankhai-Tuva.
It was nice to find some additional information on Kaarlo Vuori’s journey.
Hei!
Hallussani on iso muotokuva jonka on tehnyt kyseinen muotokuvataiteilija, Kaarlo Vuori. Kuvassa poseeraa Lambert Kaivanto, sukua siis myös taiteilijasuvulle. Mietimme taulun arvoa, taulu on isokokoinen, ja alkuperäisessä kunnossa. Osaako kukaan sanoa, minkä arvoinen taulu voisi olla, onkohan 2000€ liian paljon? Ystävällisesti kiittäen,
Hei. Seuraavassa huutokaupassamme on hieno Kaarlo Vuoren maalaus Ruoveden
Kirkkoveneitä myytävänä. Kuva nettisivuillamme http://www.annmaris.fi